Jani Heino
Tieteisfiktion seuraaminen kannattaa aina...
Updated: Jan 7
Itseäni kiehtoo tieteisfiktiossa se, miten tarinoiden kirjoittajat luovat mielessään erilaisia maailmoja, kuvaavat monenlaisia sivilisaatioita sekä asettuvat henkilöhahmojen ongelmissa hahmojen mielen sisälle. Tieteisfiktiossa henkilöhahmot ovat monesti muitakin kuin vain ihmisiä, joten kirjoittaja joutuu antamaan täyden vallan omalle mielikuvitukselleen. Tämä valta onkin tuottanut monenlaisia hienoja kirjallisia ja elokuvallisia esityksiä, joista tunnetuimpia elokuvapuolelta lienevät Tähtien Sota -saaga sekä niihin liittyvät spin-off elokuvat ja sarjat. Muita tunnettuja ovat tietenkin Star Trek -maailmankaikkeuden monipuoliset elokuvat ja eri sukupolvien sarjat. Kolmas tunnettu laaja kokonaisuus on Galactica, jota muistan katsoneeni pikkupoikana TV-sarjana jo 1980-luvulla. Aika on vierähtänyt nopeasti, mutta kiinnostukseen kohteeni näyttävät pysyneen paljolti samoina.
Myös tunnettuja kokonaisuuksia, mutta ehkä jossain määrin enemmän kulttisarjamaisia kuin yllä mainitut, ovat Stargate SG-1, Stargate Atlantis, Andromeda ja Farscape. Muistelen myös itse näitä sarjoja seuranneeni joskus 2000-luvun alkupuolella, mutta muistikuvani ovat kohtuullisen hämäriä. Poikkeus on Andromeda -sarja, jota en muista nähneeni aiemmin. Miksi sitten nostan nämä neljä sarjaa esille juuri nyt? Jostain syystä iski hetkellinen mielenjohde näihin sarjoihin ennen joulua, ja yritin löytää niitä joko suoratoistoina tai levyinä Suomesta. Koska jälkimmäinenkään ei olisi onnistunut helposti Suomessa, päädyn tilaamaan kyseisten sarjojen kaikki kaudet bokseina Saksasta. Alla on kustakin sarjasta lyhyt johdanto sen kummemmin turmelematta kenenkään katselukokemusta.
Stargate SG-1 eli Tähtiportti on sarja, joka alkoi ilmestymään muutama vuosi alkuperäisen Stargate -elokuvan jälkeen 1990-luvun lopulla. Kyseisessä elokuvassa Egyptistä löydetään tähtiportti, joka tietenkin kuljetetaan myöhemmässä vaiheessa amerikkalaisten sotilastukikohtaan. Ongelma on vain ollut se, ettei kukaan ole saanut tähtiporttia toimimaan. Paikalle hälytetty tutkija lopulta saa tähtiportin toimimaan, ja sen jälkeen pieni tiimi siirtyy tähtiportin kautta toiselle planeetalle. Siellä paikalla asustaa erilainen, kohtalaisen alkeellinen sivilisaatio, joka on eräänlaisten valtaherrojen sortama. En turmele myöskään alkuperäisen elokuvan katselukokemusta sen enempää, vaan totean vain sen, että vastaavaa menoa on nyt 10 tuotantokauden verran DVD-levyinä. Jos yhteen kauteen mahtuu noin 10 jaksoa, minulla riittää muutamiksi hetkiksi viihdyttävää katsottavaa. Mukana boksissa on myös kaksi Stargate SG-1 -sarjan kokopitkää elokuvaa, joten eiköhän omakin mielikuvitus laajene sopivalla tavalla jatkossakin tämän katselumaratonin jälkeen.

Stargate Atlantis oli spin-off -sarja edelliselle. Sitä ilmestyi aikoinaan viisi tuotantokautta. Nimensä mukaisesti sarja keskittyy tarunhohtoiseen Atlantikseen, joka on sarjassa löydetty Etelämantereelta. Omat muistikuvani tästä sarjasta on hämärät, mutta jotenkin oletan sitä seuranneeni aiemmin. Tämä asia selviää kuitenkin varmasti vasta siinä vaiheessa, kun laitan boksin ensimmäisen DVD-levyn soittimeen.

Andromeda lienee ainakin Suomessa heikoimmin tunnettu tässä linkittämistäni sarjoista. Sitäkin ilmestyi viisi tuotantokautta 2000-luvun alussa. Sarja keskittyy kuvaamaan maailmoja ja sivilisaatioita tuhansien vuosien päässä tulevaisuudessa. Kiehtova lähtökohta, joten tätäkin varten tarvitsee varata kunnolla aikaa sitten, kun Internet kaatuu kokonaan… Hmm… Joka tapauksessa olen ainakin pelastanut kappaleen tieteisfiktiota pois pelkkien suoratoistopalvelujen varasta.

Farscape-sarjaa muistan katsoneeni 2000-luvun alussa. Sarjasta jopa jotkut henkilöhahmot ovat jääneet hämärästi mieleeni, mutta sen sijaan tässä tapauksessa ei niinkään sarjan juonirakennelma. Innolla odotan hetkeä, jolloin pääsen palauttamaan mieleeni ja perehtymään myös tämän sarjan maailmoihin, sivilisaatioihin ja henkilöhahmoihin.

Loppukaneettina täytyy sivumennen mainita se, että Jörn Donner mainosti aikoinaan jotakin kirjakerhoa ja tokaisi, että lukeminen kannattaa aina. Tästä asiasta olen samaa mieltä Donnerin kanssa. Itse arvelen kiinanpystykorvani taas ajattelevan, että tieteiselokuvien katsominen kannattaa aina. Sisäisesti mielessäni ajattelen itsekin samalla tavalla kuin koirani, mutta julkisesti totean tämän olevan tietenkin vain koirani näkemys tästä asiasta. Katsotaan kumpi -minä vai koirani- jaksaa koko katselumaratonin loppuun asti. Aivan lopuksi totean myös sen, että Donner todennäköisesti sai hyvän palkkion kirjakerhon mainostamisesta. Itselläni sen sijaan ei ole kaupallisia tukijoita, vaan suosittelen kaikille yllä mainittujen sarjojen katsomista vain ja ainoastaan siitä syystä, että tieteisfiktion seuraaminen kannattaa aina.