The system has failed…

Tämän blogin otsikko on täsmälleen sama kuin Megadeth-nimisen, raskaampaa musiikkia esittävän orkesterin vajaa parikymmentä vuotta sitten ilmestyneen levyn nimi. Miksi otan tämän otsikon kautta uuden blogiaiheen esille juuri nyt? Syy on yksinkertaisesti se, että nykyinen järjestelmä on todellakin epäonnistunut ja tullut hyvin luultavasti tiensä päähän. Päättäjät kaikissa maailman maissa vaikuttavat olevan enemmän tai vähemmän 'ulkona ajatuksissaan' tai 'pihalla kuvioista' siitä, mitä tulisi tehdä tai edes kannattaisi yrittää tehdä. Nykyistä järjestelmää tuskin kukaan pystyy enää korjaamaan, joten ehkä uuden järjestelmän aika onkin jo koputtelemassa ovella.

Millä tavoin järjestelmän epäonnistuminen sitten näkyy? Kolme vuotta sitten alkanut maailmanlaajuinen tila, jota voisi kutsua vaikka globaaliksi poikkeustilaksi, on johtanut maailman talouden romahduksen partaalle, aiheuttanut laajaa työttömyyttä ja köyhyysrajan alle putoamista monin paikoin myös aiemmin vauraissa länsimaissa. Mietin itse jo vuonna 2020 sitä, että miten poliittiset päättäjät ovat niin lyhytnäköisiä ja ajattelukyvyttömiä, että yksittäisen asian vuoksi niin sanotusti sulkevat koko putiikin. Oli sitten kyseessä mikä tahansa yksittäinen kriisi, jokainen vielä jossain määrin enemmän omatoimiseen ajatteluun kykenevä yksilö ymmärtää, ettei minkään yhden asian vuoksi voi unohtaa kaikkia muita asioita. Kokonaisuus on kuitenkin aina monen asian summa tai jopa eri asioiden monimutkaisista riippuvuussuhteista riippuvaista.

Näiden kolmen poikkeustilavuoden jälkeen yksittäiset maat ovat monessakin mielessä romahduspisteessä, mistä ei varmaankaan ole kovasti riemuinneet kuin eräs erittäin vahvalla saksalaisaksentilla englantia vääntävä talousfoorumientiteetti sekä eräästä Välimeren itäpuoleisesta maasta kotoisin oleva ja ihmisiä hakkeroitaviksi eläimiksi haaveileva toinen erikoinen entiteetti. Maailman maiden johtajat näyttävät kumartelevan ja peesaavan esimerkiksi näitä kahta entiteettiä, vaikkeivat he ole kenenkään valitsemia johtamaan yksittäisiä maita saatikka sitten koko maailmaa.

Maailman tasolla jokseenkin kyvyttömät johtajat yrittävät johdatella maiden sisäiset ongelmat ulkomaille, mikä näkyy sotahaukkamaisena käyttäytymisenä sekä suoranaisena sodanlietsontana. Ukraina-Venäjä-konfliktin lisäksi nyt ennakoidaan Kaukoitään suurempaa konfliktia, minkä lisäksi viime päivinä on mainittu Lähi-Idän olevan hyvinkin räjähdysherkässä tilassa.

Kautta historian saaton sisäpoliittiset ongelmat on aina siirretty ulkopoliittiseksi teatteriksi, ettei vain oma kansa alkaisi mellakoida 'valittuja' johtajiaan vastaan. Toisaalta nyt näyttää juuri siltä, että kansa alkaa mellakoida tyytymättömyyttään, kuten viime aikoina on nähty ja parhaillaan nähdään esimerkiksi Kiinassa, Brasiliassa ja Perussa. Koska kaikki tuntuu nyt tapahtuvan samanaikaisesti ympäri maailmaa, mieleeni tuli haastattelu, jossa eräs tulevaisuustutkija pohdiskeli eri skenaarioita. Hän mainitsi vuosia aiemmin keskustelleensa kollegansa kanssa tästä aiheesta, missä yhteydessä kollega oli todennut kolmannen maailmansodan olevan globaali sisällissota. Tämä tulevaisuustutkija muisteli olleensa tuolla hetkellä hämmentynyt, eli miten maailmansota muka voisi olla sisällisota? Nykyinen maailmantilanne näyttää ikävä kyllä juuri tältä tai tähän ollaan kovasti menossa, koska samanaikaisesti eri maissa kansan raivo kytee kovasti ja muutosta vaaditaan ainakin taka-alalla.

Mielestäni järjestelmä todellakin on epäonnistunut, koska se ei kykene ensin selvittämään maiden sisäisiä asioita, vaan yrittää kiinnittää huomion ulkopoliittisiin asioihin näiden perinteisten leivän ja sirkusta muistuttavien kansanhuvien tarjoamisen lisäksi. Mitä sitten tarkoitan tässä järjestelmällä? Jokainen voi miettiä sitä itse kontollaan, mutta lähestulkoon kaikissa maissa on sama tai samat ongelmat parhaillaan keskiössä, joten kunkin maan tulisi korjata oma sisäinen järjestelmänsä itsenäisesti. Vai olisiko sittenkin kyseessä globaalin järjestelmän ongelma, jolloin se tarvitsisi korjata ennen sisäisten järjestelmien uudelleenjärjestelyä? Hmm… siinä tapauksessahan globaali sisällissota käsitteenä ei enää vaikuta kovinkaan kummalliselta. Kukaan järki-ihminen ei tietenkään halua sotia tai sotaa, vaan elää rauhanomaisesti omaa elämäänsä sekä keskittyä itseään kiinnostaviin ja itselleen tärkeisiin asioihin. Jostain syystä tänä nykyisenä maailmanaikana moni tuntuu unohtaneen tämän tärkeimmän, tullen päivä päivältä harhaanjohdetuksi yhä enemmän väkivaltaisemman ajattelun suuntaan. Surullista ja turhauttavaa seurata sivilisaation tahallisesti aiheutettua romahdusta... The system has failed.