top of page
  • Writer's pictureJani Heino

Rakennettujen jokien patoaltaiden rantojen monikäyttö

Updated: Jan 30, 2023

Joutomaa-alueita, kuten esimerkiksi rakennettujen jokien patoaltaiden reunamia, voidaan potentiaalisesti käyttää monenlaiseen ihmistä ja luontoa hyödyttävään toimintaan. Erilaisten toimintojen mahdollistaminen ei käytännössä vaatisi kovinkaan paljon aktiivista ympäristön hoitamista, jos suunnittelu tehdään kunkin kohteen ominaispiirteet huomioiden. Tässä blogissa esittelen muutamia ajatuksia, joita minulle on tullut mieleen ulkoillessani Iijoen patoaltaiden reunamilla.


Monet patoaltaiden reunamista käsittävät verraten monipuolisen kasvilajiston, minkä lisäksi joitain mielenkiintoisia hyönteislajeja olen havainnut tietyillä kohteilla. Näitä kohteita uhkaa kuitenkin pajukoituminen ja lepikoituminen, minkä estämiseksi vesivoimayhtiö kohtuullisen karkealla tavalla raastaa ja repii pensaikon pois muutamien vuosien välein. Vaihtoehtoinen tapa olisi hoitaa patoaltaiden reunamia hienovaraisemmin niittyinä tai ketoina kosteusolosuhteiden mukaisesti. Tämä vaatisi säännöllistä niittämistä, mikä luultavasti johtaisi nopeaan kasvilajiston monipuolistumiseen sekä sitä kautta myös hyönteisten yksilö- ja lajimäärien kasvamiseen. Niittotoimintaa varten voitaisiin palkata esimerkiksi työllistämisvaroin ihmisiä, jollei esimerkiksi talkootoimintana niittämistä pystyttäisi järjestämään.


Esimerkkikuvassa on kaksi otosta Maalismaan patoaltaan viereisestä niitystä viime vuoden heinäkuun loppupuolelta. Kuten ensimmäisestä kuvasta näkyy, pensaikkoituminen kohteessa on jo alkamassa. Toisesta kuvasta on havaittavissa runsaana suurikokoista huopaohdaketta, joka houkuttaa erityisen hyvin hyönteisvieraita kukilleen.




Maalismaan patoaltaan niityillä olen havainnut hyvinkin paljon erilaisia pölyttäjähyönteisiä. Oheisissa kuvissa esimerkkeinä on sitruunaperhosen (Gonepteryx rhamni) naaras sekä mantukimalainen (Bombus lucorum) tai jompikumpi mantukimalaisen hyvin vaikeasti erotettavasta sisarlajista. Hyönteiset on kuvattu elokuun puolivälissä viime vuonna.




Niiton vaihtoehtona varsinkin rehevämpiä patoaltaiden reunamia voisi käyttää lammaslaitumina. Tätä ajatusta sivusimme aiemmin myös eräässä englanninkielisessä artikkelissa, joka on saatavissa tästä linkistä. Lammaslaidunnus oletettavasti lisäisi kasvilajiston monimuotoisuutta, mutta hyvin luultavasti eri tavoin kuin perinteinen mekaaninen niittäminen. Lampaat olisivat kuitenkin ilmaisia maisemanhoitajia tai ’ekosysteemi-insinöörejä’, ollen tyytyväisiä pelkkään ruokapalkkaan. Lampaiden kuljettaminen sekä laidunten aitaaminen patoaltaiden reunamille olisi hyvin helppoa, koska niiden ympäri kiertää voimayhtiön huoltotiestöt, jotka ovat monesti usean kilometrin mittaisia.


Patoaltaiden huoltotiet ja niiden välittömässä läheisyydessä olevat jyrkät luiskat ovat karuja ja paahteisia ympäristöjä. Myös niiden hyönteislajisto on mielenkiintoinen. Alla esimerkkikuvissa on ohdakeperhonen (Cynthia cardui) sekä törmähietapistiäinen (Podalonia hirsuta), joka on juuri saanut saalikseen hyönteistoukan. Kuriositeettina mainittakoon, että seurasin tätä pistiäisen saalistustapahtumaa jonkin aikaa suurella mielenkiinnolla. Tapahtumapaikka oli Maalismaan patoaltaan alue ja ajankohtana elokuun puoliväli viime vuonna.




Patoaltaiden viereiset tiet soveltuvat hyvin myös hevosharrastukselle. Esimerkiksi Raasakan patoaltaalla näkee monesti joko perinteisiä ratsastajia tai hevoskärryajelijoita. Tässä on vain yksi esimerkki jo toteutuneesta tavasta hyödyntää patoaltaiden reunamia monipuolisesti.


Tässä kohtaa ajatukseni harhautuu hieman blogin varsinaisesta aiheesta. Toistaiseksi en ole kuitenkaan nähnyt patoaltaiden alueilla Ilmestyskirjan lopunaikojen neljää ratsumiestä. Nämähän olisivat valkoisella hevosella ratsastava jousimies, tulipunaisella hevosella ratsastava miekkamies, mustalla hevosella ratsastava vaakamies sekä tuhkanharmaalla hevosella ratsastava hävityksen ja tuhon symboli. Toivottavasti en niitä näekään täällä, enkä muuallakaan, vaikka symbolisessa merkityksessä tietyt asiat maailmassa viittaavat juuri nyt neljään ratsumieheen. Ei ole kuitenkaan minun tehtäväni avata tätä asiaa tässä enempää, koska en ole lainkaan tämän aihepiirin varsinainen asiantuntija. Kukin voi kuitenkin itse miettiä neljän ratsumiehen symboliikkaa, eli samanaikaisia sotia, ruttoja, nälänhätiä ja niin edelleen.


Koirien kanssa ulkoiluun patoaltaiden reunamat sopivat myös mainiosti. Avointa näkymää on laajalti, ja koirilla on paljon haisteltavaa ja nuuskittavaa ympäristössä, jossa on sekä luonnon otusten että muiden koirien jälkiä. Ainakin eräs kiinanpystykorvayksilö viihtyy mainiosti vastaavilla alueilla itse määräämänsä eli mielestään siis lakisääteisen ulkoilunsa aikana. Kuvassa tämä mainittu yksilö Maalismaan patoaltaan kanavalla.



Koirien ulkoilutuksen kannalta patoaltaiden reunat voivat olla myös hieman vaarallisia. Ainakin niillä patoaltailla, joilla olen itse vieraillut säännöllisesti, kyyt ovat hyvin yleisiä. Esimerkkinä tarina Kierikin patoaltaan reunalta eräänä heinäkuisena aamuna. Koirani ohitti kaksi kyytä, yhden tavallisen värisen sekä yhden mustan kyyn, vajaan parin metrin päästä. Näiden kyiden kuvat ovat alla. Onnekseen koirani ei niitä huomannut, eikä siten mennyt liian uteliaana kyitä kohden, koska aamun auringossa nämä vaihtolämpöiset matelijat olivat jo hyvinkin aktiivisen oloisia. Koirani ohitettua nämä toisistaan vajaan parin metrin päässä olleet kyyt, aloitin kuvaamaan niitä, mikä johti lopulta minun ja näiden kyiden väliseen tuijotuskilpailuun. Tuijotuskilpailu päättyi nopeasti mustan kyyn kanssa, joka luovutti ja luikerteli kasvillisuuden suojaan. Väritykseltään tavallinen kyy alkoi selvästi käyttäytymään uhkaavasti, mikä näkyy alla olevasta kuvasta kyyn hyökkäysasennosta ja hieman pullistuneesta ruumiista. Ilmeisesti tuijotukseni kyytä kohtaan oli kuitenkin riittävän vaikuttava tai vakuuttava, koska lopulta tämäkin yksilö luovutti ja mateli myös hitaasti kasvillisuuden sekaan. Hieman myöhemmin nimesin nämä kyy-yksilöt nimillä ’perus kyyläinen’ ja ’musta kyyläinen’, vaikken sen kummemmin ottanutkaan kantaa näiden kyy-yksilöiden mahdolliseen poliittiseen näkemykseen käärmeiden maailmassa.




Patoaltaiden reunamat soveltuisivat hyvin ihmisen luontoyhteyden vaalimiseen ja ylläpitämiseen. Ne ovat helposti saavutettavissa ja liikkuminen tiestöä pitkin on helppoa. Vaikka nämä alueet edustavatkin hyvin paljon muokattua tai muutettua luontoa, niitä hoitamalla voitaisiin vaalia erityisesti kasvi- ja hyönteislajiston monimuotoisuutta hyvinkin helpolla ja kustannusedullisella tavalla. Olettaisin myös, että avoimien alueiden linnusto hyötyisi suuresti patoaltaiden reunamien luontoystävällisestä hoidosta. Omakohtaisena kokemuksena voin todeta myös sen, että patoaltaiden reunamilla liikkuminen saa ajatuksen juoksemaan suhteellisen vapaasti tai jopa lentämään kovaakin vauhtia, kuten yllä olevasta tekstistäkin lienee helppo päätellä. Voidaankin myös olettaa, että vastaavan kaltaisilla alueilla liikkuminen lisää sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointiamme.

102 views

Comments


Commenting has been turned off.
bottom of page